Partiotiedon mittaaminen

Näinä päivinä monissa lippukunnissa täytellään partion vuosiselostetta, lasketaan tehtyjä aktiviteetteja, retkiä, pt-kisoja. Vuosiseloste on monisivuinen lomake, jossa kerätään kaikki oleelliset tiedot lippukuntien toiminnasta. Näin on tehtyä jo vuosikymmeniä ja tietoa on kertynyt valtavasti. Kun tieto on kerätty, saatu tieto analysoidaan ainakin yhdeksi raportiksi, jota sitten maan partiojohtajat tavaavat enemmän tai vähemmän. Valitettavasti uskon että vielä vähemmän analyysista puristettua partiotietämystä käytetään todella vähän. Eli lyhyesti käytetään paljon resursseja datan keräämiseen, mutta saatua hyötyä ei oteta kunnolla irti.

Mikko Pöri nosti facebookin HC-ryhmässä kysymyksen: Oikean tai puuttuvan tiedon keräämisestä partiossa. Keskustelun yhteenvetoa voi lukea täältä: https://docs.google.com/document/d/1ssXOV221n4Ckwqhiy6L6_pj1qjaUxJAEGGcoCtS6_0Y/edit

Tuon keskustelun herättelemäni laitan kehiin ehdotuksen miten tietoa tulisi tulevaisuudessa kerätä:

1. Vuosiseloste

Puristetaan vuosiselosteen kysymykset aikakin kolmasosaan nykyisestä. Tehtyjen aktiviteettien tiedossa riittäisi ainoastaan määrä/ikäkausi. Koska merkkien myynnissä voidaan kerätä tiedot, siitä mitä jälkiä tai taitomerkkejä nimikkeittäin suoraan merkkien kauppiaalta. Jäsenmäärät ja ryhmätiedot, koulutukset voidaan poimia jäsenrekisteristä tämä aktivoisi oikeasti rekkarin käyttöä ja poistaisi tiedon tuplakirjaamisen.
Kasvatustavoitteiden mittaaminen on haasteellista ja veikkaan että tämän vuoden data jää kovin kyseenalaiseksi huonon kysymysasettelun takia.

Vaikutukset: lomakkeen täyttämisen tuska helpottuu, datasta tulee luotettavampaa, vastausprosentti nousee. Muutos vaikuttaa kuitenkin pitkäaikaisen vakiintuneittein kysymysten keräämiseen ja taaksepäin vertailu hankaloittuu.

2. Eronneet partiolaiset

Viimeisimmän kerran eronneitten jäsenten tietoja tutkittiin 9 vuotta sitten exit-tutkimuksessa. Nykypäivänä eroamissyyt ja kommentit tulisi kerätä systemaattisesti heti eroilmoituksen jälkeen. Helpoiten tämä onnistuisi jos uudessa rekisterissä olisi omien tietojen kohdalla eroamis-toiminto. Tämän toiminnon jälkeen käyttäjä ohjattaisiin yksinkertaiselle palautelomakkeelle, jossa olisi kaksi kysymystä. Ensimmäinen olisi monivalinta eroamisen syystä ja toinen vapaakommentti-kenttä.
Näin kertyneestä datasta nähtäisiin reaaliaikaisesti ne syyt ja mahdolliset ongelma alueet. Nykyään on mahdollista luoda ennustusmallia tämän kaltaisen tiedon perusteella, näin piiri kykenisi toimenpiteisiin, kun vasta hiljaiset merkit lippukunnan toiminnan laadun heikkenemisestä tämän tietolähteen kautta tulevat.

3. Nykyiset partiolaiset

Lähes kaikki suuryritykset keräävät asiakastyytyväisyys lukuja säännöllisesti. Olisi korkea aika että myös maan suurin nuorisojärjestö aloittaisi säännöllisen otanta perusteisen asiakastyytyväisyys kyselyn. Tähän voitaisiin poimia noin 5 kysymystä yleisimpiä asiakastyytyväisyys mittareita käyttäen kuten ”Suosittelisitko harrastusta kaverillesi?”

Lippukunnan laatuindeksi

Vaikka piirit ovat kehittäneet omia lippukuntien laatuasioita (esim. http://www.hp.partio.fi/loistolippukunta), toivoisin että voisimme ottaa käyttöön ylläolevien mittarien kautta valtakunnallisen laatuluvun, jokaiselle lippukunnalle.  Tämä lukulaskettaisiin kolmesta mittaustuloksesta, joissa vuosiseloste kertoisi toimintalukuja ja jälkimmäiset kaksi toiminnan onnistumista. Tuloksia voitaisiin mahdollisesti korjata ympäristödatalla (esim. väestötiedoilla).

Haluisin että tämä luku olisi julkinen, jotta mahdollisimman moni lippukunnassa saisi sen tietoonsa helposti. Huono luku kannustaisi tekemään toimia sen parantamiseksi. Luku olisi huomattavasti puolueettomampi kuin nykyinen itsearviointiin perustuvat luvut. Piirit voisivat paremmin kohdistaa tukitoiminnot alueellisesti ja puuttua oikeisiin syihin.