Lippukuntien nettinäkyvyys

Tarkastelin lävitse Suomen lippukunnat 732 kappaletta. Tarkoitus oli taustoittaa mitä julkaisujärjestelmiä lippukunnat käyttävät. Tein homman manuaalisesti, koska halusin myös katsella millaisia sosiaalisen median alustoja lippukunnilla on käytettävissään.

Pureudutaanpas ensin julkaisujärjestelmiin.  Lähes ylivoimainen ykkönen oli WordPress 168 kpl (24,9%). Toiseksi kiilasivat HTML-sivut tai itse koodatut julkaisujärjestelmät 123 kpl (18,3%), mukana oli myös kaupallisia ei niin tunnettuja julkaisualustoja.  Ainakin monella suomenruotsalaisella lippukunnalla näytti olevan sama pohja käytössään.
Kolmanneksi tuli Google-sites 113 kpl (16,8%).
Neljänneksi tuli Partiowikin sivut 72 kpl (10,7%), näitä ei ollut merkitty Partioasemalta saamaani aineistoon, päätin kuitenkin ottaa tämän yhdeksi varteenotettavaksi alustaksi.
Viidentenä on surullisempi alusta eli 58  kpl lippukuntia, joille ei löytynyt nettisivua ollenkaan. Osalla näistä toki löytyi jotakin tietoa esim. Hämeen partiopiiri oli koonnut mukaanpartioon.-sivustolle näiden lippukuntien yhteystietoja.
Kuudes sija jaettiin  Dupalille 47 kpl (6,9%) ja Facebookille.
Kahdeksantena tuli Blogspot ja Blogger yhteensä 23 kpl (3,4%)
Tämän jälkeen tuli lukuisa määrä pienempiä alustoja, kaikenkaikkiaan 674 lippukunnalla oli siis jonkin sortin julkinen nettisivu.

Some

Kun sivuja tutkii nopeasti ja yrittää poimia ylös tärkeimmät tiedot, tässä tapauksessa some-linkit, niin väistämättä jotain jää huomaamatta. Tässä on kuitenkin lippukuntien Some-näkyvyyttä hieman lukuina:
Facebook, sivujen kautta löysin 352 FB-sivua.

Seuraavaksi suosituin näyttää olevan Instagram 311 tiliä. Kuvia olikin kivasti nostettu monen sivustolle.

Twitter-tilejä löytyi 33 kpl ja mikä ilahduttavinta Youtube kanavia 7 kappaletta, varsinkin tube-kanavilta löytyi mukavaa katsottavaa ja kuunneltavaa urakkani lomaan. Selvästi eniten tube-kanavia oli meripartiolaisilla, ehkä aluksissa on helppo kuvata videota?

Tämän lisäksi löytyi muutama Picasa ja Flickr tili, sekä FB-ryhmiä 24 kappaletta.

Yhteenveto

Partion nettinäkyvyys on näillä luvuilla ihan ok, parannettavaa löytyy toki aina. En ole vielä yhdistänyt dataa jäsenmääriin, jolloin voisi sortata pienet noin 10 hengen lippukunnat tilastoista pois. Tämän jälkeen voin toivottavasti julkaista datan avoimesti kaikkien urkittavaksi.
//päivitys 25.2.2017 Lisätty tutkimukseen Insta-tilejä yhden tilin (ristiritarit) seurattujen tilien perusteella, uusi luku 289 eli 39,89% ennen 76 tiliä.
//päivitys 5.3.2017 Tarkennettu FB, TWitter ja Instagram tilien määriä

Isommat piirit

Partion piirissä on aina silloin tällöin herää keskustelu piirien ja keskusjärjestön työjaosta. Olen itse seurannut tuota keskustelua hiukan ymmälläni, toki ymmärtäen mistä keskustelua juontaa. Työhistoriaani kuuluu työskentely piirissä ja keskusjärjestössä. Usein näyttää vahvasti siltä että tässä sapelien kalistelussa unohtuu se tärkein eli lippukunta ja siellä tapahtuva laaja partio tekeminen.

Koska tästä aiheesta varmasti jokaisella lukijalla on kohtuullisen vankka oma näkemys, en suota käytä rivejä sen enempää tilanteen kuvaamiseen. Vaan siirrytään suoraan ratkaisuehdotukseen:

Luodaan nykyisten piirien tilalle kuusi uutta fyysistä ja 2 virtuaalista piiriä. Fyysiset piirit muodostettaisiin nykyistä valtiohallinnon aluehallintovirastoa vastaaviin alueisiin. Eli Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lappi, Lounais-Suomi (sisällyttäisin Ahvenanmaan tähän),Länsi-Suomi(virallinen aluehallintoviraston nimi on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto) ja Pohjois-Suomen aluehallinto. FiSSc toiminnan keskittäisin kuhunkin piiriin, jossa ko. lippukunta toimii maantieteellisesti. Näin saisimme lisää monikulttuurisuutta ja uutta virtaa kunkin piirin toimintaan.

Virtuaaliset piirit muodostaisin Kaupunki-piirin ja maaseutu-piirin. Kaupunki piiri keskittyisi lähinnä Suomen suurimpien kaupunkien lippukuntien tukemiseen ja maaseutu piiri tukisi enemmän pienten paikkakuntien lippukuntien toimintaympäristöä.

Tälläiset suuret piirit loisivat selkeämmän tilan partion aluetoiminnalle, johon toimintaa tulisi keskittää siis huomattavasti nykyistä enemmän. Toimihenkilöitä ja piirien luottamushenkilöiden määrä siis ei muuttuisi vaan ehkä jopa kasvaisi ainakin toimihenkilöiden osalta.

 Mistä pois

Suuremmat piirit toisivat mahdollisuuksia aidosti keskittää toimintaa seuraavilla toiminnan aloilla

  • Viestintä, nykyisin ilmestyy 53 numero partiolehtiä vuodessa. Tämän päälle tulee vielä lippukuntapostit ja muu viestintä. Sopiva määrä lehtiä olisi viidesosa nykyisestä ja painetun lehden sijaan, voitaisiin pikku hiljaa siirtyä kokonaan sähköiseen viestintään
  • Hallinto. Toiminnanjohtajan palkalla palkattaisiin 2-3 aluetyöntekijää. Vuosikokouksiin saataisin ehkä aitoa säpinää luottamushenkilöäänestyksiin.
  • Talous: järjestelmien yhtenäistäminen toisi säästöä perinteisellä talouspuolella ja myös piirien ICT-hankinnoissa
  • Koulutus: järkevämmän kokoisia koulutuksia, ei peruutuksia koulutuksiin, enemmän resursseja verkko-oppimiseen

Tässä vaiheessa on toki pakko todeta että kyseisten alojen toimihenkilöt ja luottamushenkilöt ovat tekemässä arvokasta ja laadukasta työtä.  En siis antaisi heille siis potkuja persuksiin vaan keskittäisin heidän panostaan partio-ohjelmaan ja aluetyöhön.

 

 

Ohjelmointi puuttuu partiotaidoista

Partio on pyrkinyt luomaan viime vuosina vastavoimaa peli- ja tietokonekulttuurille. Siinä missä mainontamme painottuu yhä enemmän eräily-, kansainvälisyyteen-, yhteiskunnalliseen vaikuttamisten kulttuureihin viettävät lapset ja nuoret yhä enemmän aikaa pelien ja muun tietotekniikan parissa.
Vaikka suomalaiset ovat menestyneet ICT-alalla ja pelien luojina, ei ohjelmointiin panostettu kouluissa, harrastuksissa etc. yleisillä kansalaistaidon foorumeilla.Ohjelmointikulttuuria on pitäneet yllä omat alakulttuurit. Nyt olisi kuitenkin aika ottaa ohjelmointi mukaan myös valtakulttuurien harrastusten pariin. Partiolla olisi loistava tilaisuus olla tässä suunnan näyttäjä.

Luodaan siis jokaiseen ikäkauteen nousujohteiset aktiviteetit ohjelmointia ajatellen. Panostetaan tähän uuteen taitoalueeseen seuraavan vuoden ohjelmapainotuksella.

Nyt tarvitaan siis luovia ohjelmointitaitoisia ihmisiä miettimään alkuvaiheen askeleita, kenties kokonaan uusi ilmansuunta (vähintään uusi taitomerkki), Luovuus-tarppoon uudet aktiviteetit sekä paljon aktiviteetteja Samoajille ja Vaeltajille.

Materiaalia ohjelmoinnin opettelemiseen on jo maailmalla paljon, joten alusta ei tarvitse suinkaan ponnistaa. Aloitetaan nyt ja uskon että ohjelmointi-aktiviteeteista tulee ensiapuakin suositumpaa!

Aloita jo tänään, kerro ideasi: https://docs.google.com/document/d/1blXXUZNxT-M9WCOWYZBfNWGWIH2ze6n-091cefscbUM/edit?usp=sharing

 

 

Virtuaalikokous: ilmainen verkkopalvelu

Kirjoittelin viime vuonna muutamasta ilmaisesta projektinhallinta työkalusta: Cohuman (Joka nykyään on Mindjet Connect) ja Trellosta. Nyt löysin sattumalta oivallisen ilmaisen työkalun, joka mahdollistaa etäkokoukset.

Liveminutes on ilmainen ja takuulla erinlainen tapa järjestää palaveri. Sen pohjana on pilveen sijoitettu asiakirja, johon kaikki voivat halutessaan kirjoittaa, siis samaan tapaan kuin Google docsissa. Perinteisen muistio lisäksi on tarjolla myös omien tiedostojen jako, jep kyllä näihin tiedostoihin voi myös osallistujat kommentoida. Voit myös linkittää omaan tiliisi Evernoten tai dropboxin, ja poimia materiaalin näistä palveluista. Jos valmista tiedostomateriaalia kokoukseen ei ole voidaan sitä luoda vapaalla taululla, johon voi piirtää, siirtää kuvia  ja kirjoittaa. Materiaalia ei perinteisen etäneuvottelun tapaan jaeta omaa kuvaruutua jakamalla vaan kaikki tapahtuu suoraan pilvessä. Tämä tarkoittaa käyttäjille sitä, ettei käytönotossa ei tarvitse tehdä asennuksia eikä kirjaantumisia.

Kirjoittamisen lisäksi voit muodostaa äänineuvottelun (skypellä tai omalla koneellasi) ja jakaa oman naamasi videokameran välityksellä. Mukaan mahtuu palvelun mukaan 20 kokoustajaa, joista 9 naamaa voi ihailla palaverissa. Jos haluat järjestää hiljaisemman kokouksen, on osallistujien mahdollista chattailla kokouksen lävitse.

Kun kokous päättyy kaikki materiaali, äänet, chatit jne. paketoidaan kokouksen pöytäkirjaksi automaattisesti. Näin ei oikeestaan tarvita sihteeriä 😉

Palvelu luvataan ilmaiseksi, joitakin premium ominaisuuksia on tulossa kuulma myöhemmin. Rapakon takana voi puheyhteyden tehdä myös puhelinlinjaa pitkin.

Lippukunnat mukaan päätöksen tekoon

Partion hallintoelimet: jäsenkokous, Partioneuvosto, Suomen Partiolaisten hallitus ja piirihallitukset/neuvosto tekevät paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat lippukunnan arkeen.

Pitkään päätökset on tehty edustuksellisella demokratialla. Monet partiopäättäjät ovat todenneet että he ovat liian etäällä lippukuntatoiminnasta. Partiohallintotyö on vaativaa ja aikaa vievää, näin ollen kovin monella ei olekaan aikaa toimia lippukuntatasolla.
En kritisoi tätä menettelyä, mutta nykypäivänä sähköisillä viestimillä voitaisiin ns. kenttätaso eli lippukunnat paremmin mukaan päätöksen tekoon.

Kaikki lippukuntia koskevat päätökset esitettäisiin kokonaisuudessaan julkisilla nettisivuilla. Jokaista päätöstä voisi kommentoida tai suoraan voisi evästää päätöksen tekijöitä (listattuna sivuilla).

Tälläisillä toimenpiteillä päätöksen tekoon tulisi läpinäkyvyyttä ja lippukunnilla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa partiotoimintaan.

Mitä muita keinoja voisi olla?

Partio tarvitsee vahvan tietohallinnon menestyäkseen

Partio on ollut pitkään järjestömaailman kunkku asioitten hoitamisessa. Meillä on hyvät järjestelmät, koulutukset ja monella tapaa hyvin organisoitu toimintakulttuuri. Olemme keränneet, tuottaneet ja analysoineet tietoa järjestelmällisesti. Monet ovat järjestömaailmassa olleet kateellisia meidän systeemeistä.

Tietoyhteiskunta kehittyy kuitenkin valtavin harppauksin ja monet menevät pienempinä ja ketterimpinä meidän ohitsemme. Tiedonhallinnassa ei enää riitä että tieto kerätään ja tuotetaan ja tämän jälkeen analysoidaan pienellä joukolla. Tiedon pitää nykyaikana olla reaaliaikaista, avoimesti jaettua ja jatkojalostettua niin että jäsenistö hyötyy siitä.

Järjestön on pienillä resursseilla erittäin haasteellista pysyä nopea tempoisessa tietotekniikan kehityksessä mukana. Olemme kuitenkin päässeet asiassa niskan päälle ja olemme luoneet strategian, jonka perusta on vahvassa tiedon hallinnassa. Strategisesti tärkeät järjestelmämme ovat:

  • Jäsenrekisteri
  • Keskitetty käyttäjähallinta
  • Julkaisujärjestelmä

Näillä kolmella järjestelmällä voimme luoda vankan perustan partiossa käsiteltävän tiedon avoimeen, joustavaan ja turvalliseen jakamiseen. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä, jotta talomme perutukset saadaan tukevalle pohjalle. Tämän jälkeen voimme taas olla edelläkävijöitä tai ainakin pysyä kehityksen mukana.

Tulevaisuudessa partiolainen saa päätelaiteeseensa yli 100 vuoden kokemukset, lähitiedot omasta lippukunnastaan, tapahtumat reaaliaikaisesti ja yksilöitävän tietojärjestelmän sulautettuna muualta tulevien avoimien tietolähteiden päälle (esim. maastokartat tai joukkoliikenteen tiedot).

Tilastot ovat pitkään ohjanneet toimintaamme, hyvä niin sillä jos emme tunne menneisyyttämme emmehän tiedä mihin suuntaan pitäisi kulkea. Valitettavasti nykytempolla tilastot eivät yksin riitä ohjaamaan toimintaamme. Tarvitsemme reaaliaikaista tietoa jokaiselta organisaation tasolta, tietoa joka on valmiiksi visualisoitu kaikille ymmärrettävään muotoon.

Tieto on valtaa

Francis Bacon totesi neljä sataa vuotta sitten että, Tieto on valtaa. Näin on pitkälti ollutkin näihin päiviin saakka. Maailma on kuitenkin muuttunut 20 vuoden aikana. Tieto on vielä valtaa mutta tulevaisuudessa tiedonjakaminen on vallankäyttöä.

Partioneuvosto käsittelee Partion IT-strategiaa ensimmäisen kerran ensi viikonloppuna. Strategiaa on valmisteltu avoimesti osoitteessa https://docs.google.com/document/d/1YkwOYMhjO8fcnzG-UVpGSs69PebNnHkRVmWgNc5Wd8s/edit?hl=fi. Jos haluat tutustua vain strategian pääkohtiin esitys löytyy täältä: https://docs.google.com/present/edit?id=0AdCcUooHkizeZGd6Mm42enhfMTQzY3BiZDQzZzY&hl=fi