Isommat piirit

Partion piirissä on aina silloin tällöin herää keskustelu piirien ja keskusjärjestön työjaosta. Olen itse seurannut tuota keskustelua hiukan ymmälläni, toki ymmärtäen mistä keskustelua juontaa. Työhistoriaani kuuluu työskentely piirissä ja keskusjärjestössä. Usein näyttää vahvasti siltä että tässä sapelien kalistelussa unohtuu se tärkein eli lippukunta ja siellä tapahtuva laaja partio tekeminen.

Koska tästä aiheesta varmasti jokaisella lukijalla on kohtuullisen vankka oma näkemys, en suota käytä rivejä sen enempää tilanteen kuvaamiseen. Vaan siirrytään suoraan ratkaisuehdotukseen:

Luodaan nykyisten piirien tilalle kuusi uutta fyysistä ja 2 virtuaalista piiriä. Fyysiset piirit muodostettaisiin nykyistä valtiohallinnon aluehallintovirastoa vastaaviin alueisiin. Eli Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lappi, Lounais-Suomi (sisällyttäisin Ahvenanmaan tähän),Länsi-Suomi(virallinen aluehallintoviraston nimi on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto) ja Pohjois-Suomen aluehallinto. FiSSc toiminnan keskittäisin kuhunkin piiriin, jossa ko. lippukunta toimii maantieteellisesti. Näin saisimme lisää monikulttuurisuutta ja uutta virtaa kunkin piirin toimintaan.

Virtuaaliset piirit muodostaisin Kaupunki-piirin ja maaseutu-piirin. Kaupunki piiri keskittyisi lähinnä Suomen suurimpien kaupunkien lippukuntien tukemiseen ja maaseutu piiri tukisi enemmän pienten paikkakuntien lippukuntien toimintaympäristöä.

Tälläiset suuret piirit loisivat selkeämmän tilan partion aluetoiminnalle, johon toimintaa tulisi keskittää siis huomattavasti nykyistä enemmän. Toimihenkilöitä ja piirien luottamushenkilöiden määrä siis ei muuttuisi vaan ehkä jopa kasvaisi ainakin toimihenkilöiden osalta.

 Mistä pois

Suuremmat piirit toisivat mahdollisuuksia aidosti keskittää toimintaa seuraavilla toiminnan aloilla

  • Viestintä, nykyisin ilmestyy 53 numero partiolehtiä vuodessa. Tämän päälle tulee vielä lippukuntapostit ja muu viestintä. Sopiva määrä lehtiä olisi viidesosa nykyisestä ja painetun lehden sijaan, voitaisiin pikku hiljaa siirtyä kokonaan sähköiseen viestintään
  • Hallinto. Toiminnanjohtajan palkalla palkattaisiin 2-3 aluetyöntekijää. Vuosikokouksiin saataisin ehkä aitoa säpinää luottamushenkilöäänestyksiin.
  • Talous: järjestelmien yhtenäistäminen toisi säästöä perinteisellä talouspuolella ja myös piirien ICT-hankinnoissa
  • Koulutus: järkevämmän kokoisia koulutuksia, ei peruutuksia koulutuksiin, enemmän resursseja verkko-oppimiseen

Tässä vaiheessa on toki pakko todeta että kyseisten alojen toimihenkilöt ja luottamushenkilöt ovat tekemässä arvokasta ja laadukasta työtä.  En siis antaisi heille siis potkuja persuksiin vaan keskittäisin heidän panostaan partio-ohjelmaan ja aluetyöhön.

 

 

Partion perusolettamukset

Partion seuraavan strategian valmistelua on parasta aikaa käynnissä. Hyvään hallintoon kuuluu muitakin asioita kuin vaativa strategia vääntö ja sen jalkauttaminen. Kun järjestöllä on ikää ja massaa unohdetaan helposti että, ympäristö muuttuu koko ajan. Hyvä hallinto tapa edellyttää että perusoletuksia tarkastellaan järjestelmällisesti ja säännöllisesti. Mitkä ovat siis partion perusolettamukset? Uskallan epäillä että ettei järjestön hallitus tai partioneuvosto ole näitä koskaan ylöskirjannut. Esimerkki perusolettamuksesta olisi esim. nuorten vapaa-ajan määrän kehittyminen ja tästä johdettu harrastuksiin käytetyn ajan seuraaminen.

Pelkkä perusolettamuksien ylös kirjaaminen ei riitä, jokaiselle olettamukselle on nimettävä vastuu henkilö, jonka tehtävänä on kyseisen olettamuksen aktiivinen seuraaminen. Aktiviinen seuraaminen tulee hallinnossa varmistaa niin että olettamukset tarkastellaan säännöllisesti ja kirjataan mahdolliset tapahtuneet muutokset. Olettamuksilla voi olla yksilölliset tarkasteluvälit, niiden merkityksen kannalta priorisoituna.

Perusolettamuksien seuraamisella voidaan partion toimintaa kehittää proaktiivisesti. Kovassa muutostilanteessa tämä on menestymisen kannalta välttämätöntä.

Partio 2018

Partio on laatimassa parasta aikaa uutta strategiaa toiminnalleen. Keskusteluita on käyty syksyn aikana ja kommentteja on ansiokkaasti saatu kerättyä. Itse olen tiiviisti ollut partiossa lippukunnassa, yhdessä SP:n projektissa, lpk-luotsin tehtävissä etc. joten en valitettavasti ole päässyt osallistumaan tapahtumaan, jossa olisin voinut asiaa paukuttaa omaan kriittiseen tyyliini. Tässä tulee nyt siis ajatuksia, palopuhetta ja toivottavasti hyviä eväitä työryhmälle, päättäjille ja ennen kaikkea kaikille meille partiolaisille.

Strategian vaikutus

Tätä aihetta jo sivusin visio-kirjoituksessani eli otetaanpa nyt oppia siitä mitä strategialla oikeesti tehdään ja miten se kannattaa laatia. Työryhmä on varmasti läksyt aiheesta lukenut ja jos lukija kokee epävarmuutta, kannattaa laittaa googleen hakusana epäonnistut strategia tms. Jalkauttaminen eli sen hienon asian toteuttaminen on se yleisin kompastuskivi. Partion kohdalla ja kuten monen muun yhteisön kohdalla asia lähtee ontumaan jo valmistelu vaiheessa. Joku porukka suunnittelee ja toteuttaa hienoa paperia ja sitten on se toinen porukka, joka odottaa tuota paperia. Tämän porukan pitäisi sitten pistää paperilla olevat toimimaan. Käytännössä se toinen porukka ei todellakaan odoto strategia papereita, koko prosessi ei kiinnosta heitä tippaakaan. Näin päästään tilanteeseen, josta on erittäin hankala lähteä toteuttamaan jalkautusta.

Vaikka nyt on tehty ansiokasta työtä mielipiteitä keräämällä, uskon että meillä jää huomattava käppi niistä mielipiteistä ja sitoutumisesta ihmisiltä, jotka priorisoivat lauman yöretken piirinkokousta tai johtajapäiviä tärkeämmäksi. Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka toteuttavat partiota lasten ja nuorten kanssa tänä päivänä. Ne jotka antavat mielipiteensä ja työstävät aihetta ovat pihalla käytännön toiminnasta enemmän tai vähemmän.

Vielä enemmän mennään pihalle jos ulos pullahtaa järjestön strategia eikä partiolaisten strategia tai lippukuntien strategia. Järjestö ei merkitse aidosti jotakin kuin kourallisia partiolaisia, muille se on välttämätön rahareikä, jossa partio-cv ihmiset pörrää.
Yritetään siis palauttaa mieliin se lippukunnan arki ja käydään lävitse jokaisen sanan kohdalla mitä tämä tarkoittaa Akelan korvissa?, Mitä tästä ajattelee Samoaja?, Miten lippukunnan sihteeri tämän näkee?
Strategian pitää siis lähtökohtaisesti puhutella kaikkia partiolaisia, silloin sitä ei tarvitse erikseen jalkauttaa.

Piirin strategia vs SP:n strategia

Ensimmäiset kommentit ehdotuksiin piireistä löysin L-SP:n piiriltä: http://salkunpohjalta.blogspot.fi/2014/01/piirihallitus-kommentoi-spn.html
Luin kommenttia ja heti alkuun rupesi palamaan käämit. L-SP haluaa edelleen tehdä töitä oman strategian tekemisessä SP:n strategian ”päälle”. Siis oikeasti miksi ihmeessä! Uskooko L-SP:n hallitus että jos SP:n strategia ei toimi, niin meidän pitää tehdä omamme, jossa strategia alueellistetaan ja korjataan yksityiskohdat niin kuin me esitimme, mutta ne eivät menneet konseksussa lävitse, tärkeintähän on että piirin stragia on ”linjassa” SP:n kanssa eli painopisteet on rakennettu samalla kaavalla.

Kyllä, näihän jokainen piiri askartelee sen oman tärkeän paperinsa. Olen sellaista ollut itsekkin vääntämässä. Syyttävä sormi ei nyt siis osoita L-SP:n suuntaan, vaan täytyy oikeastaan kiittää kommentoinnista.

Kyllä meille pitäisi riittää yksi strategia koko maahan, se loppu on sitten operatiivista toimintaa eri taktiikoilla. Pistäkää jokainen piiri nyt kaikki paukut tämän yhteisen strategian tekemiseen, jotta siitä saadaan erinomainen. Sellainen strategia, jonka voi viedä lippukuntaan ja sanoa tämä me tehtiin yhdessä kaikkien piirien kanssa. Tässä kohdassa me istuttiin alas Rovaniemeläisten kanssa ja väännettiin tästä niin kova juttu, että se varmasti toimii jokaisessa lippukunnassa.

 Valintoja, ei valintamyymälää

Jos tarkastellaan nykyistä strategiaa, ei sen painopisteistä onnistuttu toteuttamaan kuin yksi kolmesta. Järjestötoiminnan ongelma näyttää olevan hirveä konseksuksen hakeminen, jolloin yleensä se varsinainen päämäärä hämärtyy. Kaikkien sanainen arkku on vaan saatava mukaan, koska eihän kaverille voi sanoa ei.

Kannattaa siis tarkkaan miettiä kuinka monella ja millaisilla painopisteillä suunnitelma halutaan toteuttaa. Vaikka suunnitelma kuulostaisi hienolta partioneuvostossa, muistakaa että yksinkertaisuus on kaunista ja todellisuudessa partiolaisellakin on vain kaksi kättä. Priorisointi ei ole vapaaehtoistoiminnassa sitä että joku asia tehdään ennen toista vaan sitä että joku asia jätetään tekemättä! (tai tehdään hampaat irvessä ja huonosti).

 Sisältö

Mikä olisikaan sitten hyvä strategia? Ensin pitää toki lukita se päämäärä, mitä strategialla halutaan tavoittaa. Itselleni tärkeitä asioita olivat lippukunnan(partion) toiminnan laatuun liittyvät asiat, ne jotka kuluvalla kaudella jäivät hiukan taka-alalle yhteiskuntasuhteiden ja brändin jyllätessä.
Laatu on toki sana, joka aiheuttaa ihottamaa kuin itse strategiakin, ei siis käytetänä näitä sanoja tulevassa suunnitelmassa ollenkaan. Keskitytään niihin asioihin, joilla partiolaiset ymmärtävät olevan vaikutusta heidän toimintaansa.

Näillä eväillä valmistelun tässä vaiheessa. Jatkossa ehkä lisää sisällöstä.

Partion visio

Partion uusi strategiatyö on käynnistynyt viime vuoden puolella. Strategiaryhmän jäsen Lauri Luoto kirjoitti hyvän bloggauksen partion visiosta: http://uusiutuvastrategia.wordpress.com/2013/12/07/mika-on-hyva-visio-partiolle/

Jäin tuon kirjoituksen jälkeen miettimään miksi nykyinen visio ei näytä toimivan. Yksi keskeinen syy avautuu oikeastaan Laurin kirjoituksesta. Nykyisen visio  ”Partio on Suomen vaikuttavin ja vetovoimaisin nuorisojärjestö, joka monipuolisesti kasvattaa lapsia ja nuoria.” on hyvä, ellei peräti erinomainen järjestölle nimeltään Suomen Partiolaiset. Tästä ongelma alkaakin syntyä, visio on laadittu järjestölle eikä partiolaisille. Tälläinen visio puhuttelee maksimissaan siis noin 1500 HC-partiolaista ja sen verta mitä HC-partioforumilla strategia keskusteluttaa vähän heitäkin. Me tarvitsemme vision, joka puhuttelee jokaista partiolaista, heidän huoltajiaan ja oikeastaa jokaista suomalaista.

Lauri avaa kirjoituksessaan hyvin esim. ylioppilaiden missioita. Haluisin että meidänkin visio olisi niin yksinkertainen ja puhutteleva että jokainen sen meistä sisäistää ja haluaa toimia siihen suuntaan. Viime vuonna kantautui korviini hyvä missio eli Pääkaupunkiseudun partiolaisten ”Pokkaa pelastaa maailma”. Samaan tyyliin tulisi olla myös valtakunnallinen visio partiolaisella on pokkaa pelastaa maailma. Tämän ymmärtää jokainen. Itse en tähän mennessä ole keksinyt tuota parempaa visiota, mutta näillä sanoilla haluan antaa kipinän miettimään aihetta. Ehkä jäsenkokouksessa, jollakin nuorella kokousedustajalla on pokkaa?

Partiotiedon mittaaminen

Näinä päivinä monissa lippukunnissa täytellään partion vuosiselostetta, lasketaan tehtyjä aktiviteetteja, retkiä, pt-kisoja. Vuosiseloste on monisivuinen lomake, jossa kerätään kaikki oleelliset tiedot lippukuntien toiminnasta. Näin on tehtyä jo vuosikymmeniä ja tietoa on kertynyt valtavasti. Kun tieto on kerätty, saatu tieto analysoidaan ainakin yhdeksi raportiksi, jota sitten maan partiojohtajat tavaavat enemmän tai vähemmän. Valitettavasti uskon että vielä vähemmän analyysista puristettua partiotietämystä käytetään todella vähän. Eli lyhyesti käytetään paljon resursseja datan keräämiseen, mutta saatua hyötyä ei oteta kunnolla irti.

Mikko Pöri nosti facebookin HC-ryhmässä kysymyksen: Oikean tai puuttuvan tiedon keräämisestä partiossa. Keskustelun yhteenvetoa voi lukea täältä: https://docs.google.com/document/d/1ssXOV221n4Ckwqhiy6L6_pj1qjaUxJAEGGcoCtS6_0Y/edit

Tuon keskustelun herättelemäni laitan kehiin ehdotuksen miten tietoa tulisi tulevaisuudessa kerätä:

1. Vuosiseloste

Puristetaan vuosiselosteen kysymykset aikakin kolmasosaan nykyisestä. Tehtyjen aktiviteettien tiedossa riittäisi ainoastaan määrä/ikäkausi. Koska merkkien myynnissä voidaan kerätä tiedot, siitä mitä jälkiä tai taitomerkkejä nimikkeittäin suoraan merkkien kauppiaalta. Jäsenmäärät ja ryhmätiedot, koulutukset voidaan poimia jäsenrekisteristä tämä aktivoisi oikeasti rekkarin käyttöä ja poistaisi tiedon tuplakirjaamisen.
Kasvatustavoitteiden mittaaminen on haasteellista ja veikkaan että tämän vuoden data jää kovin kyseenalaiseksi huonon kysymysasettelun takia.

Vaikutukset: lomakkeen täyttämisen tuska helpottuu, datasta tulee luotettavampaa, vastausprosentti nousee. Muutos vaikuttaa kuitenkin pitkäaikaisen vakiintuneittein kysymysten keräämiseen ja taaksepäin vertailu hankaloittuu.

2. Eronneet partiolaiset

Viimeisimmän kerran eronneitten jäsenten tietoja tutkittiin 9 vuotta sitten exit-tutkimuksessa. Nykypäivänä eroamissyyt ja kommentit tulisi kerätä systemaattisesti heti eroilmoituksen jälkeen. Helpoiten tämä onnistuisi jos uudessa rekisterissä olisi omien tietojen kohdalla eroamis-toiminto. Tämän toiminnon jälkeen käyttäjä ohjattaisiin yksinkertaiselle palautelomakkeelle, jossa olisi kaksi kysymystä. Ensimmäinen olisi monivalinta eroamisen syystä ja toinen vapaakommentti-kenttä.
Näin kertyneestä datasta nähtäisiin reaaliaikaisesti ne syyt ja mahdolliset ongelma alueet. Nykyään on mahdollista luoda ennustusmallia tämän kaltaisen tiedon perusteella, näin piiri kykenisi toimenpiteisiin, kun vasta hiljaiset merkit lippukunnan toiminnan laadun heikkenemisestä tämän tietolähteen kautta tulevat.

3. Nykyiset partiolaiset

Lähes kaikki suuryritykset keräävät asiakastyytyväisyys lukuja säännöllisesti. Olisi korkea aika että myös maan suurin nuorisojärjestö aloittaisi säännöllisen otanta perusteisen asiakastyytyväisyys kyselyn. Tähän voitaisiin poimia noin 5 kysymystä yleisimpiä asiakastyytyväisyys mittareita käyttäen kuten ”Suosittelisitko harrastusta kaverillesi?”

Lippukunnan laatuindeksi

Vaikka piirit ovat kehittäneet omia lippukuntien laatuasioita (esim. http://www.hp.partio.fi/loistolippukunta), toivoisin että voisimme ottaa käyttöön ylläolevien mittarien kautta valtakunnallisen laatuluvun, jokaiselle lippukunnalle.  Tämä lukulaskettaisiin kolmesta mittaustuloksesta, joissa vuosiseloste kertoisi toimintalukuja ja jälkimmäiset kaksi toiminnan onnistumista. Tuloksia voitaisiin mahdollisesti korjata ympäristödatalla (esim. väestötiedoilla).

Haluisin että tämä luku olisi julkinen, jotta mahdollisimman moni lippukunnassa saisi sen tietoonsa helposti. Huono luku kannustaisi tekemään toimia sen parantamiseksi. Luku olisi huomattavasti puolueettomampi kuin nykyinen itsearviointiin perustuvat luvut. Piirit voisivat paremmin kohdistaa tukitoiminnot alueellisesti ja puuttua oikeisiin syihin.

Partion puheenjohtajaehdokkaat analyysi

Ensi viikonloppuna valitaan järjestölle uudet puheenjohtajat. Ahkeraa keskustelua on käyty monella eri foorumilla, nyt on ennen päätöksiä monilla delegaation jäsenillä valinnan paikka. Haluisin alkuun korostaa että ääni on jokaisella delegaation edustajalla itsellään, ja toivon ettei piirien ryhmäkuri pilaa demokraattista päätöksentekoa.

Partioneuvoston puheenjohtajaksi hakee tällä hetkellä 4 ehdokasta. Neuvoston toiminta on ollut viime vuosina hivenen hapuilevaa, johtuen keskinäisestä riitelystä sekä erinäisistä organisaation kehittämishankkeista, joissa pohditaan päätöksenteon parantamista. Toivon mukaan säätäminen partioneuvoston sisäisissä asiossa loppuu jäsenkokoukseen ja partioneuvosto voi keskittyä varsinaisiin tehtäviinsä.

Ylemmän perusteella tarvitaan puheenjohtaja, joka on valmis jalkauttamaan päätökset jäsenkokouksesta ja rakentamaan hyvä neuvostotyöilmapiiri. Pahoin pelkään että Jaakko Weuro ja Matti Luokola jumittuvat organisaation kehittämiseen ja varsinainen tekeminen jää pienemmälle huomiolle. Aleksi ei ole kovin aktiivisesti vastannut vaalisivuston kysymyksiin, joten tarkempaa analyysia en voi miehestä tehdä.

Varma valinta Neuvoston pallille olisi siis Valtteri Karhu. Hänellä on riittävä etäisyys piirinjohtajan pestiin, kokemusta partiotyöntekijänä, tuntemusta ja kokemusta SP:n luottamushenkilönä. Valtterilla on kykyä lyödä nyrkkiä pöytään riittävän voimakkaasti oikeissa asiossa. Uskon että hän pistää neuvoston tekemään oikeita tehtäviään eikä vain vellomaan omassa organisaatiossaan.

Hallituksen puheenjohtajaksi hakee 3 ehdokasta. Vaalikeskustelusta ei ole juurikaan saanut kyseisistä ehdokkaista irti. Sen takia onkin syytä katsoa ehdokkaitten aikaisempia meriittejä. Hallituksen työskentely on avainroolissa keskusjärjestön toimivuuden kannalta. Nykyinen hallituksen johtaminen on johtanut hyvien hallitusjäsenten eroon, vakaviin järjestön talousvaikeuksiin, julkiseen kriisiin FiSScenin kanssa, YT neuvotteluihin, jonka jälkeen moni hyvä partioammattilainen on jättänyt työpaikan.
Heidi Jokinen ei johtaja ole onnistunut juurikaan lyömään läpi ajamaansa yhteiskunnallista vaikuttamista, muutama yksittäistä korkeantason seminaaria lukuunottamatta. Julkista näkyvyyttä on pyritty edistämään toiminnanjohtajan ja kasvatuspäällikön suulla, kummastakaan ei juuri ole tuloksia. Nämä toimihenkilöt ovat myös jättäneet työnsä Heidin puheenjohtajakaudella.
Tältä pohjalta ei nykyisen puheenjohtajan valintaa voi helposti puoltaa.

Lauri Hilander on hyvä pelaaja ja loistava tekijä. Tällä hetkellä järjestön johtoon haetaan kuitenkin vahvaa johtajaa ja koen että todellisuudessa Muppe ei tästä pestissä pääsisi parhaimmillensa. Mupesta olisi kuitenkin taitavana pelinrakentajana mahdollisuus tulla hyvä varapuheenjohtaja.

Jäljelle jää siis Juho Toivola, joka on osoittanut erinomaista kasvukykyä nuoresta vihaisesta miehestä kyvykkääksi johtajaksi. Juholla on kykyä ottaa kantaa vaikeisiinkin asioihin ja hän pystyy tekemään myös ikäviä päätöksiä. Roverway oli menestynyt ja hyvällä nosteella on Juhon hyvä jatkaa hallituksen puheenjohtajaksi.

//Korjattu 14.11.2012 kello 14:08 puutteeliset lauseet, jotka olivat kadonneet versiossa.

Partiolaiset kuntavaaleissa

Lokakuun alussa joku huuteli Facebookissa partiotaustaisten ehdokkaiden perään. Koska ehdokkaita löytyi omista kavereista melkoisesti, ajattelin auttaa kysyjää ja perustaa googleen listan partiotaustaisista ehdokkaista.

Listan tekeminen antaa mielenkiintoista tilastoa näistä 43 ehdokkaasta. Oletettavasti ehdokkaita on enemmänkin, linkkiä jaettiin vain facebookin välityksellä ilman suurempaa markkinointia.

Tässä ehdokkaiden määrä puolueittain:

Mistä ehdokkaat olivat kotoisin:

Ehdokkaiden sitoutuminen/sitoutumattomuus

Tarkemmin ehdokkaisiin kannattaa tutustua ehdokkaiden omilla sivuilla. Toki muutamat piirit ovat tehdeet omia yhteenvetolistoja, joilla saattaa olla tästä listasta puuttuvia ehdokkaita.

http://uusimaa.partio.fi/uutiset/kunnallisvaalit-2012-lisaa-tiloja-lisaa-avustuksia-lisaa-harrastusmahdollisuuksia/itemid-64

http://www.paakaupunkiseudunpartiolaiset.fi/ajankohtaista/kunnallisvaalit-2012

http://pohjanmaa.partio.fi/viestinta/uutiset/476/

Käykää äänestämässä sunnuntaina!

 

 

Ei enää johtajapulaa!

Pidin viime kesään pienen palopuuheen tästä aiheesta Ko-Gi 109 leiriosalla. Vaikka en nyt viimeaikoina ole aiheeseen juuri törmännyt, haluisin varmistaa ettei aihe pysyy kaikkien mielissä;)

Olen pitkään seurannut valtakunnallisesti(siis paikallislehdissä, radiossa tv:ssä etc.) mitä partiosta kirjoitetaan, valitettavan usein olen törmännyt siihen että partiolainen lausahtaa haastattelun jossain vaiheessa sanan ”Johtajapula”. Tämä sanahirviö saa meikäläisen vihaiseksi. Olen varmaan itsekkin syyllistynyt sanan käyttöön, ja veikkaan että moni muukin on tätä sanaa käyttänyt. Mikä siis on tämä sanan takana? Miksi sitä ei tulisi käyttää?

Partio perustuu vahvoihin linjajohdettuihin organisaatiohin, joissa jokaisella ryhmällä on johtaja. Tämän takia olemme avuttomia, jos jostakin organisaation palapelistä puuttuu johtaja, ryhmää ei voi muodostua ja toimintaa ei voi jatkaa. Tämä on todellisuus ja en tällä kirjoituksella halua muuttaa organisaatiota. Sana ”Johtajapula” on kuitenkin äärimmäisen negatiivinen sana, se kertoo että tässä upeassa harrastuksessa ei ole vetovoimaa saada johtajia toimintaan mukaan! Näinhän ei asia kuitenkaan ole vaan todellisuudessa meillä on paljon johtajia. Toisaalta kun tämä sana on haastattelussa on lipsahtanut, sillä ajetaan takaa että meille saisi tulla johtajaksi. MIKSI ihmeessä tulisin! Yleensä haastateltava jatkaa vielä että itse tekee niin ja niin monta pestiä päällekkäin. Kuulostaako tämä houkuttelevalta jutulta harrastaa.

Parhaassa tapauksessa lehtijuttu kertoo lippukunnan pyöreistä vuosista. 80 vuotta on tullut täyteen maailman hienointa nuorisotyötä ja lukuisia partiojohtajia on kasvanut meidän lippukunnasta… kuitenkin meillä on johtajapula. Mikä ihmeen johtamistaidoillaan kehuva yhdistys kehtaa todeta että johtaminen on sitä tasoa ettei meillä oikeesti ole edes niitä johtajia.

Mitä sitten tilalle?

Kerrotaan rohkeasti mitä meillä on tarjolla, kerrotaan ihmisistä(niistä johtajista) joita meillä on? Kerrotaan kuinka hienoa on toimia lasten ja nuorten kanssa. Rekrytointia tehdään myymällä ja siihen ei kuulu negatiivinen markkinointi. Lue lisää eri tavoista rekrytoida.

Virtuaalikokous: ilmainen verkkopalvelu

Kirjoittelin viime vuonna muutamasta ilmaisesta projektinhallinta työkalusta: Cohuman (Joka nykyään on Mindjet Connect) ja Trellosta. Nyt löysin sattumalta oivallisen ilmaisen työkalun, joka mahdollistaa etäkokoukset.

Liveminutes on ilmainen ja takuulla erinlainen tapa järjestää palaveri. Sen pohjana on pilveen sijoitettu asiakirja, johon kaikki voivat halutessaan kirjoittaa, siis samaan tapaan kuin Google docsissa. Perinteisen muistio lisäksi on tarjolla myös omien tiedostojen jako, jep kyllä näihin tiedostoihin voi myös osallistujat kommentoida. Voit myös linkittää omaan tiliisi Evernoten tai dropboxin, ja poimia materiaalin näistä palveluista. Jos valmista tiedostomateriaalia kokoukseen ei ole voidaan sitä luoda vapaalla taululla, johon voi piirtää, siirtää kuvia  ja kirjoittaa. Materiaalia ei perinteisen etäneuvottelun tapaan jaeta omaa kuvaruutua jakamalla vaan kaikki tapahtuu suoraan pilvessä. Tämä tarkoittaa käyttäjille sitä, ettei käytönotossa ei tarvitse tehdä asennuksia eikä kirjaantumisia.

Kirjoittamisen lisäksi voit muodostaa äänineuvottelun (skypellä tai omalla koneellasi) ja jakaa oman naamasi videokameran välityksellä. Mukaan mahtuu palvelun mukaan 20 kokoustajaa, joista 9 naamaa voi ihailla palaverissa. Jos haluat järjestää hiljaisemman kokouksen, on osallistujien mahdollista chattailla kokouksen lävitse.

Kun kokous päättyy kaikki materiaali, äänet, chatit jne. paketoidaan kokouksen pöytäkirjaksi automaattisesti. Näin ei oikeestaan tarvita sihteeriä 😉

Palvelu luvataan ilmaiseksi, joitakin premium ominaisuuksia on tulossa kuulma myöhemmin. Rapakon takana voi puheyhteyden tehdä myös puhelinlinjaa pitkin.

Partio tarvitsee partiomentorit

Olen pitkään pohtinut miten parhaiten voisimme tukea nuorta lippukunnanjohtajaa, aloittelevaa Akelaa tai vaikka uutta innostusta etsivää samoajaluotsia.
Virallisesti järjestö on laittanut lippukunnan johtajiston tuen aluetyön piiriin ja siellä erityisesti alueohjaajan tehtäväksi. Alueohjaajan tehtävänä on toimia oman alueensa lippukunnanjohtajien tukena ja sparraajana. Alueohjaaja on usein entinen alueen lippukunnanjohtaja tai muu partiojohtaja konkari. Tämä kuulostaa hyvältä ja taitaa toimiakkin monella alueella hyvin. En halua siis moittia alueohjaajien työtä tai esitä heitä korvaavaa järjestelmää. Ehdotan siis partiomentoreita aluetyön rinnalle toimijoiksi.

Oma ehdotukseni lähtee siitä että jokaisen partiojohtajan pestissään tarvitsema tuki on hyvin yksilöllistä. Myös tuen vastaanottaminen on hyvin henkilökohtaista, yleisesti tässä voidaan puhua henkilökemiasta. Jotta tuki olisi siis aitoa ja kumpaakin osapuolta palkitsevaa on siis henkilökemioitten kohdattava.

Miten se toimisi?

Luotaisiin sivusto jossa lippukunnassa toimiva partiojohtaja voisi jättää hakemuksen partiomentorin tarpeesta. Hakemuksessa hän kuvaisi pestiään, itseään ja ennen kaikkea sitä minkälaista sparrausta hän omaan pestiin tarvitsee. Partiomentoriksi voisi ilmoittautua samalla  sivustolla, jossa kertoisi itsestään, omista vahvuuksistaan ja siitä minkälaisia pestejä hän olisi kiinnostunut tukemaan. Muutama vapaaehtoinen ottaisi kumpiakin hakemuksia vastaan ja etsisi toisiilleen sopivia partiojohtajia. Pallo luonnollisesti pidettäisiin tukea hakevalla, joka saisi esittelyn mentor ehdokkaasta.Hyväksymisen jälkeen he voisivat tavata ja tarkemmin sopia tuen muodosta. Yleisimmin henkilön tukeminen tapaamisen jälkeen onnistuisi puhelimella, joten käytännössä Oulussa asua partiojohtaja voisi tukea Hyvinkääläistä partiojohtajaa.
Partiomentoroinnin voima olisi siinä että Mentor tuntisi hyvin juuri kyseisen pestin haasteet ja vaadittavat erityistaidot esim. kokenut meripartiolainen ja aloittava meripartiolpkj tai lippukunnan pahassa taloustilanteessa oleva rahastonhoitaja ja varakkaan lippukunnan pj.
Koska palvelu toimisi parin vapaaehtoisen voimin ja kevyellä nettisivustolla, ei tähän tarvittaisi edes välttämättä järjestön taloudellista tukea.

Olisitko sinä kiinnostunut?

Tuntuuko ajatus sinusta hyvältä? Olisitko sinä mahdollisesti kiinnostunut samaan tukea partiomentorilta? Tuntuuko sinusta siltä että olisit hyvä partiomentor?
Kommentoikaa ideaa niin katsotaan mitä saadaan aikaiseksi?